Mikä meitä oikeasti kuormittaa? VILDin matka kohti fiksumpaa aivotyötä

Mistä työn kuormitustekijät syntyvät asiantuntijatyössä? VILDin kokemus Satama Lifen Fiksu aivotyö -valmennuksesta osoittaa, että työntekijöiden yksilöllisten kuormitustekijöiden ja aivojen erilaisuuden ymmärtäminen parantaa keskittymistä, palautumista ja koko työyhteisön toimivuutta.

Mitä tapahtuisi, jos jokainen tiimisi jäsen saisi tehdä työtään oikeasti omalla tavallaan ja oppisi samalla ymmärtämään kollegoidensa erilaisuutta? Entä jos erilaiset aivot nähtäisiin oikeana kilpailuetuna?

VILD lähti etsimään vastauksia näihin kysymyksiin Satama Lifen Fiksu aivotyö -valmennuksesta, kun arjessa korostuivat erityisesti yksilöllinen kuormitus ja keskittymisen haasteet. Kokonaisuus yhdisti aivotutkimukseen perustuvan datan, käytännön työkalut ja avoimen keskustelun. Tulokset olivat silmiä avaavia: 100 % koki koulutuksen hyödylliseksi, ja vaikutukset näkyvät suoraan arjessa.

Erityisesti kiitosta saivat:

  • Kouluttajien ammattitaito
  • Avoin keskusteleva ilmapiiri
  • Konkreettiset arjessa toimivat vinkit
  • Annettiin tarpeeksi aikaa omien toimintatapojen kriittiseen tarkasteluun

Koulutuksen vetäjinä toimivat Sataman asiantuntijat Mona Moisala ja Eppu Sorell. 

Aivojen erilaisuus herätti eniten ahaa-elämyksiä

Yksi koulutuksen puhutuimmista teemoista oli aivojen erilaisuus, eli se, että ihmiset ajattelevat, kuormittuvat ja palautuvat hyvin eri tavoin. Usein toisen syy kuormitukseen saattaakin olla hyvin erilainen kuin mihin itse on tottunut.

VILDin perustaja Martin Linnankoski muistelee, kuinka juuri tästä aiheesta syntyi hyvin paljon oivalluksia koulutuksen aikana. Ymmärtämisen jälkeen uudet näkökulmat otettiin konkreettisesti käyttöön työntekijöiden arkeen.

”Kun ymmärtää, että ihmiset kommunikoivat eri tavoin ja latautuvat eri asioista, väärinkäsityksiä syntyy huomattavasti vähemmän”, kuvaa VILDin perustja Martin Linnankoski.

Valmennus herätti VILDin tiimissä laajemman kiinnostuksen ihmisten erilaisuutta kohtaan, ja oppiminen jatkui myös työpajojen jälkeen. Tiimi syvensi teemoja omatoimisesti esimerkiksi persoonallisuustestien avulla, mikä auttoi ymmärtämään paremmin sekä itseään että kollegoitaan.

”Kun ymmärtää, että ihmiset kommunikoivat eri tavoin ja latautuvat eri asioista, väärinkäsityksiä syntyy huomattavasti vähemmän”, kuvaa VILDin perustaja Martin Linnankoski.

Esimerkiksi introverttien ja ekstroverttien ymmärrys palautumisesta voi olla hyvin erityyppistä. Siinä missä toinen tarvitsee rauhaa ja omaa aikaa, toinen etsii vuorovaikutusta ja keskustelua.

Koulutuksen toinen vetäjä, psykologian tohtori ja aivojen asiantuntija aivotutkija Mona Moisala, kiteyttääkin koulutuksen ydinsanoman näin: “Ei ole yhtä tapaa kuormittua tai palautua. Jokaisella on oma, yksilöllinen tapa toimia.”

Parannus näkyi myös datassa, ei vain kokemuksissa

Osallistujat tekivät Fiksu aivotyö -vaikuttavuusmittauksen ennen koulutusta sekä uudelleen kuusi viikkoa sen jälkeen. Muutokset olivat merkittäviä:

  • Keskittymiskyky kasvoi +25 %
  • Palautuminen tehostui +23 %
  • Tunneäly vahvistui +20 %
  • Erilaisten aivojen huomioiminen lisääntyi +21 %
  • Kokemus esihenkilötyön tasosta nousi +24 %
VILDin vaikuttavuusmittaus Fiksu aivotyö -valmennuksen jälkeen. Neljä eri osa-aluetta luovat pohjan aivoterveydelle ja tehokkaalle ajatustyölle.

Linnankoski kertoo huomanneensa selkeän muutoksen työilmapiirissä:
“Avointa keskustelua on enemmän, ja ihmiset uskaltavat olla omia itsejään.”

VILDin toinen omistaja Mika Värtö on vakuuttunut, että Fiksu aivotyö -valmennus auttoi työyhteisöä merkittävästi. Värtö ja Linnankoski olivat yhtä mieltä siitä, että ennakkokeskustelut esihenkilöiden kanssa ennen valmennusta olivat erityisen hyödyllisiä, sillä ne auttoivat kohdentamaan sisällön juuri yrityksen tarpeisiin.

Työntekijöiden ainutlaatuisuus voimavaraksi

Kaiken kaikkiaan Fiksu aivotyö -valmennus auttoi VILDin tiimiä ymmärtämään, että jokaisella on oma tapa tehdä töitä ja palautua. Kun tämä otetaan huomioon, saadaan työpaikasta toimivampi ja jokaisen kannalta parempi.

Linnankoski kuvaakin naurahtaen asiaa sopivalla vertauksella: “Paras lopputulos saadaan, kun kasvia hoidetaan juuri sillä, mitä se tarvitsee, ei antamalla kaikille samaa lannoitetta.”

Mitkä tekijät syövät teidän yrityksenne ajatustyön tuottavuutta ja mitkä vahvistavat sitä? Otetaan siitä selvää.

Sovi maksuton keskustelu